Juuri ennen kevään vihreyttä on ankean harmaata. Hiekoitushiekat vain pölisevät ja kaduilla kulkee värittömiä ihmisiä vielä talvitakeissaan. Sopivasti tuohon ajanjaksoon valmistui pikainen puoliympyrä.



Ruoho
Oma malli, tosin kollegan päältä kaapattu idea.
Sekoitejerseytä.


Tosi nopea malli!


Stugen skeittariporukan  pukukoodi on tiukka. Farkkujen tulisi olla väljät, mutta ei liian. Niitten tulisi lököttää, mutta ei liikaa. Nippanappa kelpasi vielä kirppislöytö.



Lökötysfarkut
Leikkasin pienet viillot vyötärökaitaleen sisäpuolelle. Pujotin viilloista kuminauhan ja ompelin kiinni. Nyt lököttää, mutta ei tipu.



Kuudennet
Oma malli, ehkä kuudennet samalla kaavalla.
Joustavaa farkkua.


Meillä on käytetty nyt vuoden verran neulottuja tiskirättejä. Ovat toimineet yllättävän hyvin, joskin bambuiset kutistuivat melkein puoleen vuoden pesujen aikana.



Hampulla hangaten
Lanaknitsin Hemp for knitting. Sadasta grammasta saa ainakin toisen samanmoisen. Neulottaessa kovaa kuin paperinaru, kosteana pehmeää ja venyvää. Mutta hyvin pyyhkii.


Pärjäsin pitkään talvisilla työvaatteilla, kansalaisopiston lukukausi kun loppuu ennen kevätsäitä. Käsityöneuvonnan myötä olen saanut täydentää vaatekaappia ihan tarpeeseen.



Ompelijan liivihame
Oma malli
Pellavaa viskoosivuorilla.
Tuiskun mukaan kaikissa kuvissa ompelijoilla on tällaisia asuja.

  
Napit otin kirpparitakista, jonka tuunaus on vielä kesken. Sivussa piilovetskari (mikä upea keksintö!), olkaimet eivät avaudu.