Löysin upeapintaista luonnonvaaleaa villakangasta palalaatikosta. Ilmoittauduin taas kerran värjäyskurssille. Keittelin ison padan vettä, sekoitin kauniin violetin sävyn. Sitten iski kiire. Molskautin koko villaläjän kattilaan ja samantien tajusin ettei onnistu. Liian vähän vettä, liian pieni pata ja liikaa kangasta. Mieli kirvellen päätin unohtaa tumman läikkäläjän kaappiin.

Kahden talven jälkeen nielin pettymyksen ja laitoin ajatukset uusiksi ja kankaan nurinpäin.


6783217825_9ededdcb02_m.jpg     6783218389_06ba2d302d_m.jpg
Villivillainen
Oma malli
Vuori opiskeluajan jäänteitä, piilovetoketju.
Värjäys oli vaaleampi ja hieman tasaisempi nurjalla.


Tuiskulle tuunatut kirppiscolleget kelpasivat toisellekin pyykkituvan käyttäjälle. Tuli kiire tehdä uudet seuraavan päivän jumppatunnille. Hieman rauhallisempaan tahtiin valmistuivat toiset, kameran eteen ehtineet.

6783217337_51d43827c4_m.jpg
Peruscollarit
Oma kaava
Ekat lycralla, nämä harjatulla sisäpinnalla ja sivusaumataskuilla.



Saappaat kaipaavat kapeita lahkeita, minä en. Kun kuitenkin omistan kahdet pitkävartiset saappaat, on pillihousuja tehtävä.


6783215017_12973e1367_m.jpg    6783216229_9db7983ac4_m.jpg
Feikkifarkut
Oma malli
Kankaan luvattiin päästävän väriä pesussa. Ovelana ompelijana en pessyt kangasta ennen leikkuuta. Laskin sen varaan, että saan kauniisti "kivipestyt" farkut ekassa pesussa. Ja pah. Yhtä tummat olivat kuivuttuaankin.